Peltolan Mäkitupalaismuseo on avoinna 6.6-14.8.2016 joka päivä klo 11-17. For our foreign readers click the link below the picture and our summer 2016 info leaflet opens.

IMG_20160607_0001.jpg (2.5 MB)
English information leaflet

Peltolan Mäkitupalaismuseo on Luhangan nähtävyys ja kansallinen kulttuuriaarre.

Peltolan Mäkitupalaismuseo on Luhangan Tammijärvellä sijaitseva valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen perinnekohde. Rakennukset, interiöörit sekä esineistö kertovat elämästä, jota mäkitupalaiset viettivät 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka.

Tammijärven lounaisrannan ja Luhanka-Joutsa-maantien välissä sijaitseva alue on osa Mäentaloa ja sitä kutsutaan Peltolan kyläksi. Mäkitupalaisten ja muonamiesten asuttama alue muutettiin museoksi vuonna 1962. Peltolan vanhin rakennus Isotupa rakennettiin alun perin savutuvaksi 1700-luvulla. Isotupaan on kytketty myöhemmin toinen asuinhuone ja aitta porstuoineen. Alueella on kaikkiaan 19 hirsirakennusta, jotka olivat usean perheen käytössä. Isotuvan lisäksi alueella on kaksi muuta asuinrakennusta (Keski-rakennus ja Juliuksen rakennus), useita aittoja, latojasavusaunatalli ja navetta sekä vajoja ja kaksi keittokotaa.

Peltolan alueen pihapiirissä rakennukset sijoittuvat vapaamuotoisesti maastoon kuvastaen mäkitupalaisten elämänmuotoa aidoimmillaan. Alkuperäiselle paikalle museoitu rakennuskanta yhdessä ympäröivän perinnemaiseman kanssa on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Veikko Huuskolan omistuksesta mäkitupalaisalueen rakennukset siirtyivät vuonna 1960 Luhangan Kotiseutuyhdistyksen haltuun, joka vuosien varrella on vastannut vanhojen rakennuksien ja museoalueen kunnossapidosta.

Mäkitupalaisalueella asui aikoinaan useampi perhe jopa neljä perhettä kerralla. Jokaisella perheellä oli oma navetta, jossa oli yksi tai kaksi lehmää ja syksyllä teurastettava sika. Jokaisella perheellä oli myöskin ½ hehtaaria peltoa viljeltävävään.

Mäkitupalaisilla oli tiettyä velvoituksia maanomistajaansa kohtaan, sillä veroja maksaakseen heidän täytyi tehdä työtä isännälle 4 viikkoa vuodessa. Ylimääräisestä työstä he saivat palkan esim. heinänteosta talonisännälle.

Mäkitupalaisten oikeuksiin kuului talon hevosten käyttöoikeus mm. polttopuiden hakemiseen talon mailta. He eivät olleet maanviljelijöitä torpparien tapaan, vaan elättivät itseään palkkatyöllä, jota tekivät isännilleen tai muille tilallisille.

Vuoden 1918 torpparilain perusteella mäkitupalaisetkin saivat lunastaa töllinsä itselleen. Kylä tyhjeni vasta 1960-luvulla, jolloin viimeiset asukkaat muuttivat Luhangan kirkolle.

Kesämuseossa on mahdollisuus tutustua vanhanajan tilaan ja rakennuksiin sekä peltoalueisiin

 

Peltolan Mäkitupalaismuseon kunnostusprojekti 2016-2018

 

Vuoden 2016 aikana Luhangan Kotiseutuyhdistys aloittaa museolla 3 vuotta kestävän kunnostusprojektin. 

Projektin rahoitukseen Luhangan Kotiseutuyhdistys on saanut tukea Euroopan Maaseudun Kehittämisen Maatalousrahaston Leader-ryhmältä. Projektin kokonaiskustannus on 33 690€ josta tukien osuus on kokonaisuudessaan 22 583€.

Projektin etenemisestä ja kulloisistakin työkohteista tulee erikseen tietoa tällä sivulla, kun ne aloitetaan. Korjaustyöt tehdään pääosin talkootyönä.Työt pyritään tekemään niin etteivät museovieraat häiriydy. Pahoittelemme kuitenkin jos häiriötä syntyy.

Kunnostuksen perusperiaatteet

Peltolan mäkitupalaismuseo on arvotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Museon ja sen ympäristön hoito- ja kunnostustyot on toteutettava erityisen huolella perinteisiä materiaaleja ja työtapaoja käyttäen. Mäkitupalaisuuteen kuuluu rakennusten kerroksellinen korjaaminen, paikkaaminen, kohentelu tarpeen mukaan, sillä varallisuus on ollut niukkaa ja näin ollen raaka-aineiden hankkiminen satunnaista. Siksi on erityisen tärkeää, ettei kunnostustyössä ohiteta tätä näkökulmaa. Rakennuksia ei saa ylikunnostaa, sillä silloin menetetään tavoiteltu mäkitupalaisasumuksen vaatimaton olemus. Huomattavaa on myös se, että alueella asuttiin vielä 1950-luvulla. Kunnostuksessa korjataan vain ihan välttämättömät rakennusten osat ja nekin noudattaen entistä tapaa. lkään kuin vain vanhat osat vaihdetaan uusiin. Rakennusten oikaisut, kengittämiset ja kattamiset ovat olleet jo asukkaiden aikana tavanomaisia tehtyjä korjaustöitä. Museona jatketaan samaa perinnettä.

Kunnostettavat kohteet

1. Juliuksen talo: Vesikattokorjaukset (päre) ja piipunjuuren tiivistys. Päätyhuoneen lattian nosto ja korjaukset (lankku), alavasojen uusiminen, multapenkin poisto. Uunin rakenteiden tutkiminen, pinnan siistiminen. Välieteisen lankkulattian uusiminen ja seinän oikaisu. Tienpuoleisen päädyn nosto ja kiviperustuksen korotus. Pinkopahvit säilytetään, jos pysyvät ehjänä, tarvittaessa vaurioituneen pinnan korjaus.

2. Särentäaita (uusitaan 230 m matkalta): Seipäät 460 kpl (seiväspareihin). Sivutuennat 230 kpl. "Särentäpuut" 7 x 23A m.

3. Kalustoaitta: Peruskivetyksen korjaus ja korotus sekä rakennuksen oikaisu.

4. Pellava-aitta: Vesikaton osittainen uusiminen, aluslaudoitus, tuohi, uudet räystäspuut ja uudet malot. Uusi alushirsikierto ja nosto "puujaloille"

5. Suurosen navetta: Alushirsikierron uusinta ja peruskiveyksen korotus.

6. Metsästys- ja kalastusvälineaitta: Pärekaton uusiminen toiselle lappeelle ja uudet räystäslaudat. Perustuksen nosto kiville. 

7. Ompelijan huone: Eteisen lattian nosto ja oikaisu sekä lattialankutuksen uusiminen.

8. Savusauna: Alushirsikierron uusinta ja perustuskiveyksen korotus. 

9. Keittokodat (2 kpl). Keittokotien kunnostus ja uusiminen (saunalla oleva).

10. Muut yleiskorjaukset rakennuksissa: Pärekattojen korjauksia. Piipunjuurien tiivistämiset. Räystäiden korjauksia. 

11. Hyönteisten ja muurahaisten torjunta: Myrkytykset ja pesinnän hävitys puurakenteista.

Kunnostusprojektia tukevat avustuksilla:

  • Euroopan Maaseudun Kehittämisen Maatalousrahasto (3v aikana), 22 583€
  • Luhangan kunta (2016)                                                                              1 000€

Korjausprojektin edistyminen

Museon 3-vuotta kestävä kunnostusprojekti on jo täydessä vauhdissa. 

Ensimmäisenä työnä päätettiin uusia museoaluetta ympäroivä särentäaita 230 m matkalta.

Esivalmisteluja tehtiin pienen paikallisen ryhmän talkootyönä useina päivinä. Vanhan aidan purkuun ja uuden rakentamiseen meni talkooryhmältä kolme täyttä talkoopäivää. Ikävää että kuvaaja ei päässyt silloin paikalle. Ohessa kuvia aitamateriaaleista ja valmiista kunnostetusta aidasta.

Koska keittokotan meni samoja materiaaleja kuin aitaan niin talkooväki jatkoi kunnostamalla toisen keittokodista.

Kunnostustyötä jatkettiin edelleen vajan pärekaton kunnostuksella. Viisi ahkeraa talkoomiestä käytti kokonaisen päivän vanhan katon purkuun ja uuden pärekaton naulaamiseen. Ohessa kuvia talkootyöstä.

 

 

 

Tervetuloa Peltolan Mäkitupalaismuseoon.

Osoite: Tammijärventie 164,   19910 Luhanka

Avoinna: 6.6-14.8, joka päivä kello 11.00-17.00

Avoinna myös muina aikoina soita puh. 040 8440153 / Arto Huuskola

Email: makitupalaismuseo@gmail.com

Pääsymaksut: Aikuiset 4€, lapset 2€

Anna palautetta

*
*

Tiedoston maksimikoko on 10 Mt.

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.